sunnuntai 16. elokuuta 2015

Barcelona reissu nro 5.

Oon niin surkee kirjottaan että jos vaan panen kuvia sillai kaikkien silmän iloks. Barcelona on hieno paikka. Siellä voi palaa helposti auringossa ja shoppailla tilin tyhjäks. Kävelyltä ei voi välttyä ja joka päivä puolessa välissä toivoo että joku työntäis rullatuolissa loppumatkan. 16 yötä vietettiin siellä kävellen ja kierrellen. Joka päivä puhelimen askel mittari ilmotti että olet saavuttanut askelmäärä ennätyksen :D Oltiin vuokralla pariskunnan luona ja meillä oli oma huone pienellä parvekkeella. Asuntoon johti 97 rappusta ja siitäkös minä tykkäsin. ( ja mun jalat ) . Niin, nyt niitä kuvia.
Elli naattii.

Hiekkaa, jokapaikassasitävitunhiekkaa.



Onnellinen yhestä iltakaljasta.

Tämmöset hetket oli mun mieleen !!




Tässä kun mä puristan tätä reppua tarpeeks niin kukaan ei varmana varasta.



Ennen julkaisematonta shaibaa




    Ajateltiin seuraavaks vaihtaa kohdetta. Mulla jo viides kerta tuolla joten ehkä pitäs nähdä muutakin maailmaa. Mutta barcelona on niin ♡ kyllä me vielä takasinkin tullaan!

Vain elämää, ei sen enenpää

Kesä hujahti ihan hetkessä ohi. Onneks on ollu ees ihan nätti loppu kesä. 
Ollaan oltu tosi paljon kotona tylsistymässä, mutta myös mökillä ja siellä sun täällä. Alkukesän barcelonan matka oli kyllä parasta!
Ylihuomenna palaan arkeen n.1.5 vuoden (lomailun, kasvamisen) jälkeen.... mitähän siitä tulee? Meen siis puualalle hervannan kouluun! Kaikkee sitä ihminenkin keksii :D
Oon ruvennu olemaan taas sikanössö. Pelkään aina kaikkea. Hain töihin mansikanmyyjäks ja sit kun ne soitti mulle takasin en pystyny vastaamaan enkä sit pystyny menemään töihin. Ihmiset on niin kamalan pelottavia ja pelkään henkeni eestä että mokaan ja koko ajan oon paniikki ahdistusstressi tilassa.
Edellisestä työstä paloin loppuun vaikken kauaa  sitä (pystyny) tehnykkään. Ahdisti aamusta iltaan ja päässä raksutti tyhjää. Tuntui etten hallinnu itteeni enkä ymmärtäny puhetta. Muisti kesti 3 sekunttia kun sain työohjeet. Ei oo aina niin helppoa.
Oon miettiny että lääkäriin vois mennä jos niillä ois ideoita miten tätä päätä vois vähän ravistella.
Näin viimeyönä _unta_ että mun sukulaiset (mummo, puolimummo kummitäti jne) soitti mulle ja haukku mua ja sano että oon ihan tyhmä enkä puhu koskaan mitään ja kummitäti kuulemma aina vihannu mua.  Kertoo varmaan jotain itseluottamuksesta. Ei taida ihan kohillaan olla....
Meille tuli viikko sitten ihana koiranpentu. Sen nimeks tuli Sanni. Koska sanni on yks mun lempilaulajista ja koiran ensimmäinen nimi oli shakira :D ... aattelin että s-kirjaimella alkava pitäs sitten olla.
palailen taas, ehkä ensviikolla tai sitten puolen vuoden päästä
Rauhaa











tiistai 19. toukokuuta 2015

Helsinki pvä1

Sain Lauantaina tietää että pääsen kristan mukaan ilmasiks helsinkiin hotelliin ja onnibusliputkin sain kaupan päälle. Kristan äiti sairastu niin mä tulin tilalle. Sopii mulle.
Aamulla kaheksalta hyppäsin bussiin hymyissä suin kun aurinkokin paisto. Perillä ei enää paistanu mutta ei se mitään haitannu.

onnibus ja melkein perillä

Kävin tuomiokirkossa ensimmäistä kertaa sisällä. Olihan se iso ja hieno!

hiltunen lompsi pääsykokeista hotellille.



oltiin vähän väsyneitä joten nukuttiin parin tunnin päikkärit. Krista kävi shoppailemassa ja sit hain pizzaa ja tultiin vällyjen väliin. Ihanan pehmee peti ja hyvät maisemat ♡

Xoxo elliina ;-)

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

RULLAILEN

uusi asunto toukokuusta etteenpäin. Muutetaan muijan kanssa yhteen. Hurjan ihanata. Jospa tuo pysyis tossa kunnes kuolema meijät erottaa. <3 mä en oli uskonu että löytyis tommonen aarre. En jaksanu uskoa.

Mulla on kauhee pesänrakennusvietti. Parin viikon päästä päästään remppaileen. Ajattelin vetää dc fixillä koko keittiön. Siitä tulee mun valllltakunta. Eilen tutkin pinterestistä koti inspiraatio kuvia ja valvoin puoli yötä kun alko jännittämään... oon niin malttamaton!

Piupau. Odotan kesää kun kuuta nousevaa. Peace!

Kaulakurttuset
Aarre <3
Mitäs rakkaita nää on <3
Askarteluja.

Lovee, Ellinna

perjantai 23. tammikuuta 2015

viimeinen

viimesenä päivänä paistateltiin

viimeisenä päivänä pitsa maitto ja seura oli kivaa.

viimeisen aamun auringon nousu

lentokoneessa ei jaksanu olla kaunis.
Täällä on vilu, mutta täällä on rakkaudet. 

torstai 8. tammikuuta 2015

eräs aurinkoinen päivä


Linja-autossa ompi tunnelmaa..


made in bcn!

biitsiii



turisti!
näköjään kaksin kun oli ekassa kuvassa erivaatteet päällä... :D
huomenna 10.50 lähtee kone kohti pakkasia............ Mulla on uudet luistimet. määpäs meen luisteleen ! 

Kiitos bcn ja Eija 7.12.14-8.1.15 Elli kiittää, kumartaa heiluttaa, niiaa ja kuittaa. ja lupaa tulevansa takaisin. Elli toivoo myös että olis olemassa teleporttausta..... kun ei ole niin Elli toivoo turvallista kotimatkaa. Onneksi on Leena seurana :) Leena on +50? mukava nainen. Tulee varmasti huisin hauska matka. ( Kuhan vaan matkalaukut mahtuu kyytiin.......) Ajattelin kyllä nukkua koko lennon ajan. Kirjankin nappasin mukaan.


Tämä oli hyvin omituinen kirjoitus. Mua taitaa jännittää tulla kotiin. bubut <3

tiistai 6. tammikuuta 2015

vuorilla

Metrolla Hortasta vall d`Hebroniin. En ollu ennen käynyt ja ainoa tavoite oli etä niin korkiille ku jaloista pääsee ! 
alkumatkasta.






mirri talonvahtina


siellä mä yksin hiippailin korkealla. pelotti kun oli syvä rotko vierellä.

Aika lähelle pääsin mutten ihan kuitenkaan...
Tuolta kolosta mä tulin... ja ylemmäs jatkoin. Päädyin autotien varteen.


Hei joskohan täältä suunnasta pääsis joskus alaskin.! IHANA TALO!
Jaksoin kävellä yllättävän korkeelle ihan omilla koivilla... en olis uskonu :D ja moni muukaan varmaan ku toi kävely ei oo yleensä mun lempipuuhaa. Siellä oli ihanat maisemat ja helppo hengittää. Tahtoo takasin vielä joskus, Toi puutarha näytti ihanalta, sinne taitoisin vaikka helpx hommiin. Talon ohittaessani vanha mies puhui mulle luultavasti katalaania, josta en tajunnu sanaakaan. Naurahti ja taputti olalle ja jatkoi matkaansa.

välillä isoa tietä pitkin kulkiessa muistelin niitä vuoristoteitä joilla oon pienenäkin menny jotka jatkuu  jatkuu ja jatkuu, että pääsenköhän mää ikinä alas täältä. siellä tuli sitten pieni kuja alemmas joka johdatti mut outoa reittiä pitkin takasin sinne mistä lähinkin... Oli voittaja fiilis <3
ja semmonen oli ilmekin
Aurinko alkoi laskemaan ja istahdin näköalapaikalle syömään herkkusalaattini ja pistin lisää vaatetta niskaan kun alkoi viluttaa.

Minä, pieni suuri seikkailija.