sunnuntai 16. elokuuta 2015

Barcelona reissu nro 5.

Oon niin surkee kirjottaan että jos vaan panen kuvia sillai kaikkien silmän iloks. Barcelona on hieno paikka. Siellä voi palaa helposti auringossa ja shoppailla tilin tyhjäks. Kävelyltä ei voi välttyä ja joka päivä puolessa välissä toivoo että joku työntäis rullatuolissa loppumatkan. 16 yötä vietettiin siellä kävellen ja kierrellen. Joka päivä puhelimen askel mittari ilmotti että olet saavuttanut askelmäärä ennätyksen :D Oltiin vuokralla pariskunnan luona ja meillä oli oma huone pienellä parvekkeella. Asuntoon johti 97 rappusta ja siitäkös minä tykkäsin. ( ja mun jalat ) . Niin, nyt niitä kuvia.
Elli naattii.

Hiekkaa, jokapaikassasitävitunhiekkaa.



Onnellinen yhestä iltakaljasta.

Tämmöset hetket oli mun mieleen !!




Tässä kun mä puristan tätä reppua tarpeeks niin kukaan ei varmana varasta.



Ennen julkaisematonta shaibaa




    Ajateltiin seuraavaks vaihtaa kohdetta. Mulla jo viides kerta tuolla joten ehkä pitäs nähdä muutakin maailmaa. Mutta barcelona on niin ♡ kyllä me vielä takasinkin tullaan!

Vain elämää, ei sen enenpää

Kesä hujahti ihan hetkessä ohi. Onneks on ollu ees ihan nätti loppu kesä. 
Ollaan oltu tosi paljon kotona tylsistymässä, mutta myös mökillä ja siellä sun täällä. Alkukesän barcelonan matka oli kyllä parasta!
Ylihuomenna palaan arkeen n.1.5 vuoden (lomailun, kasvamisen) jälkeen.... mitähän siitä tulee? Meen siis puualalle hervannan kouluun! Kaikkee sitä ihminenkin keksii :D
Oon ruvennu olemaan taas sikanössö. Pelkään aina kaikkea. Hain töihin mansikanmyyjäks ja sit kun ne soitti mulle takasin en pystyny vastaamaan enkä sit pystyny menemään töihin. Ihmiset on niin kamalan pelottavia ja pelkään henkeni eestä että mokaan ja koko ajan oon paniikki ahdistusstressi tilassa.
Edellisestä työstä paloin loppuun vaikken kauaa  sitä (pystyny) tehnykkään. Ahdisti aamusta iltaan ja päässä raksutti tyhjää. Tuntui etten hallinnu itteeni enkä ymmärtäny puhetta. Muisti kesti 3 sekunttia kun sain työohjeet. Ei oo aina niin helppoa.
Oon miettiny että lääkäriin vois mennä jos niillä ois ideoita miten tätä päätä vois vähän ravistella.
Näin viimeyönä _unta_ että mun sukulaiset (mummo, puolimummo kummitäti jne) soitti mulle ja haukku mua ja sano että oon ihan tyhmä enkä puhu koskaan mitään ja kummitäti kuulemma aina vihannu mua.  Kertoo varmaan jotain itseluottamuksesta. Ei taida ihan kohillaan olla....
Meille tuli viikko sitten ihana koiranpentu. Sen nimeks tuli Sanni. Koska sanni on yks mun lempilaulajista ja koiran ensimmäinen nimi oli shakira :D ... aattelin että s-kirjaimella alkava pitäs sitten olla.
palailen taas, ehkä ensviikolla tai sitten puolen vuoden päästä
Rauhaa